sunnuntai 13. syyskuuta 2015

MTI:n markkinointitiimin lopputervehdys

Hieman haikein mutta kiitollisin mielin joudumme sanomaan jäähyväiset Staalon teatterifesteille. Festipäivien aikana sattui ja tapahtui. Omia rajoja tuli rikottua -tai ainakin venytettyä- ja ikimuistoisia hetkiä tuli monia. Matkamme Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) festien markkinointitiiminä päättyy tähän. Pohdimme, miten festit ovat meihin vaikuttaneet.

Asta:
"Kaikki odotukseni festejä kohtaan täyttyivät, jopa ylittyivät. Näin huikeita esityksiä, upeita maisemia ja eväsfesteillä maistelin paikallisia herkkujakin. Eniten jännitin haastatteluita -miten senat menee sakaisin ja niin edelleen. Niinhän ne sanat vähän sekottuivatkin, mutta onneksi se ei ihania haastateltaviamme haitannut (tai sellaisen kuvan minä sain...). Markkinointitiimin tsemppaus antoi siivet koetella omia rajojani turvallisin mielin!"

Janita:
"Staalon teatterifestit täytti ja ylittikin odotukseni. Olen nyt taas yhtä kokemusta rikkaampi. Koko porukkamme ilmapiiri oli loistava ja tsemppiä kyllä riitti loppuun asti. Esitykset olivat mahtavia! Haikein mielin piti Leviltä lähteä, mutta silti monien uusien ja ihanien muistojen kanssa. Kiitos kaikille vielä kerran!"
Janita, Asta ja pari muuta
Samuel:
"Ohi on. 'Kiviä Taskussa' juontamisen jälkeen eivät näiden muiden esitysten juonnot oikein enää tuntuneet miltään. Ihan hyvin se kai kuitenkin meni. Silti, edelleen on tunne että mokasin jotain huomaamattani. Skevi Ski Resort, tai elokuvafestit Levi Ski Resortin ja teatterifestien sijasta, tai jotain sinne päin. Melkein 500 ihmisen edessä lavalla puhuminen on jo itsessään ihan muistettava kokemus, mutta ylimääräinen seikkailu kulisseissa ja lyhyt sananvaihto hämmentyneen Martti Suosalon kanssa juuri ennen esitystä oli pikantti lisä. (Pahoitteluni teknikoille aiheuttamistani harmaista hiuksista.)"
Samuel ja Kiviä taskussa yleisö
Me toivotamme kaikille oikein mukavaa ruskan aikaa. Toivottavasti näemme ensi vuonna uudestaan!


Asta, Janita ja Samuel

Tuubakimalainen urakoi ja hurmasi Festeillä

Tuubakimalainen on kiertänyt Kittilässä aikaisemminkin mm. päiväkodeissa ja kouluissa. Lisäksi duo vieraili keväällä Kittilän kulttuuriviikoilla yhdessä Miina Äkkijyrkän kanssa järjestäen poikkitaiteellisen työpajan. Tällä kertaa Festeillä Tuubakimalaisen vakiduon Harri Lidslen (tuuba) ja Miikka Kallion (piano) lisäksi kokoonpanossa oli mukana myös Mikael Saari (laulu, kitara).

Tyylilajikseen Tuubakimalainen ilmoittaa: "Lastenkonsertti, joka taipuu myös hyväntuulisille aikuisille". Hyväntuulisia aikuisia oli aplodeista päätellen kosolti jo Festien avajaisissa, joissa yllätyksenä yleisölle trio esiintyi yhdessä Marika Salmisen ja Elina Alatörmäsen kanssa. Yleisö hullaantui avajaisissa täysin. Paikalla olleista moni osti valmiiksi lipun myös sunnuntain esitykseen, jossa kyseessä oli komediallinen show yhdessä Kari "Snuupi" Sunnelan, Heli Mäclin sekä sirkusnuorten kanssa. Tuubakimalaiset esiintyivät myös perjantaina Festeillä. Tuolloin he olivat mukana Harrastajateatteri Staalon Päiviön painajainen -esityksen bändissä.
Miikka Kallio, Harri Lidsle ja Mikael Saari

Sunnuntaina äänistä ja valoista vastasi Petteri Pääkkö
Tuubakimalaisen esitykset ovat oivia höllentämään raja-aitaa klassisen ja populaarimman musiikin välillä. Sunnuntaina Kino Ylärissä kuultiin mm. Howard Blaken säveltämä Walking in the Air sekä Robbie Williamsin hitti Let me entertain you. Pink panther teemamusiikki vauhditti sirkuslaisten akrobatia-esitystä.

                                                         

Rento tunnelma, soittamisen riemu, korkea taitotaso sekä huumorin sävyttämä ulosanti ovat aseita, jotka uppoavat monenlaiseen kuulijaan. Ei ihme, että "Tuubisten" esitykset puhuttivat jälkikäteen positiivisella tavalla paljon.

Sunnuntain koko perheen sirkus-show oli viihdyttävä ja jännittävä. Huumoria esityksessä oli paljon ja mukana oli tuttuja sirkusnumeroita. Yllätysesiintyjinä nähtiin taikuri Tuomo Körkkö sekä jonglöööri, Agit-Cirk sirkusryhmän perustajajäsen  Sakari Männistö. Kahden taiteenlajin yhdistäminen yhteiseksi show:ksi toimi todella hyvin. Kokonaisuus oli viihdyttävä ja yleisö huokaili jännitysestä ja ihastuksesta. On se hienoa, että kunnan kulttuurisihteeri Marika Salminen löytää tällaisia esityksiä Festiyleisön ihailtavaksi.
Tähän elämykseen oli hyvä päättää Staalon teatterifestit vuosimallia 2015.

festiterveisin,
Samuel, Asta, Janita ja Tutta

Olen valmiina suureen seikkailuun

Festisunnuntai oli varattu lapsiperheille. Sirkan koulun teatterikerholaiset saivat avata päivän Lukkarin koulun salissa.Tiina Puljujärven käsikirjoittama, dramatisoima ja ohjaama Peter Pan oli raikas ja monen hauskan yksityiskohdan värittämä versio klassikkosadusta. Koreografiat ja ideointi oli kerholaisten itsensä tekemä. Loistavaa, että lapset saavat itse olla aidosti tekemässä.



Ennen esitystä salin aula täyttyi iloisesta puheenhälinästä ja jännityksen kipristelystä lasten ja etenkin esityksessä esiintyvien lasten vanhempien masuissa. Joku lapsista pohti, että "onko Peter Pan tyttö vai poika" ja toista pientä teatterikatsojaa jännitti niin kovasti nähdä Peter Pan ihkaelävänä. Lastenteatteriesityksille on tilausta, se on varmaa.


Esityksessä nähtiin kuperkeikkoja, kärrynpyöriä, savukoneen henkäyksiä, saippuakuplia, ilmakitaraa soittavia merirosvoja, kylpevä Kapteeni Koukku ja paljon innokasta lapsienergiaa. Raikuvat aplodit ja hymyilevät kasvot on mukava yhdistelmä.
Ja mikä parasta "jälleen kerran voitto Peter Panille sata nolla".

festiterveisin, Tutta, Asta, Janita ja Samuel

lauantai 12. syyskuuta 2015

Hulvaton Lentävä Poro

Lentävän Poron Teatterin All Stars kokoonpano improili itsensä festiyleisön suosioon. Aivan Let's Impro-esityksen alkuun yleisö opetettiin antamaan kunnon brasialaiset aplodit. Niitä yleisö sitten spontaanisti jakoikin esityksen aikana useaan kertaan. Lopussa toivottiin encorea, mutta aika ei tällä kertaa antanut myöden.


Esityksen aikana yleisö sai useaan kertaan vaikuttaa mitä tuleman pitää. Niinpä lavalla nähtiin mm. Hautajais-aiheinen musikaali, paikallinen edustaja Kittilän kuumottavat korvapuusti-improryhmästä, Kenen tapa on oikea tapa-visan selitysosuus  (että miten pelataan Vihreä Hevonen-peliä), "Miten minusta tuli minä"-tilitys, jossa Fidel kertoi sukupuolenvaihdosprosessiin johtaneista syistään sekä Hiiri ja ihminen-laulu.

Vatsa- ja poskilihakset joutuivat koville esityksen aikana, kun hulvaton Lentävän Poron porukka pisti lavalla parastaan.
"Talikolla selkään ja pullolla naamaan"-laulu jäi mieleen. Tuleekohan siitä tai Lääkäri-räpistä monenkin katsojan korvamato seuraavaksi viikoksi? Lentävän Poron Teatterin toivotaan vierailevan pian uudelleen Kittilässä ja eihän tuolta Rovaniemeltä niin pitkä matka tänne olekaan :)

festiterveisin, Asta ja Tutta

Rätvänät Kemijärveltä HT-kisan voittoon

Tänä vuonna Harrastajateatteri-kilpailuun osallistui neljä hienoa esitystä.

Ensimmäisenä esiintymisvuorossa  Levi Summitin lavalla olivat kemijärveläiset Rätvänät Ikääntymisen ihme -näytelmällään. Esitys sisälsi vaihdellen runoa, proosaa ja musiikkia. Käsikirjoitus ja ohjaus olivat Pieta Koskenniemen käsialaa. Näytelmässä otettiin kantaa nykyajan ikäihmisten kohteluun. Päivän sanoja ovat mm. motivointi, aktivointi ja terveysleseet. Ei saa jäädä huoneeseensa tai kotiinsa olemaan rauhassa, vaan pitää osallistua ettei vain syrjäydy. Esityksessä ikäihmiset itse pohtivat, että missä viipyy se seesteisyys. Naurun remakat katsomossa todistivat, että esityksen oivallukset osuivat ja upposivat.

Toisena lavalle pääsivät Teatteri Meän Suota Pellosta. Heidän esityksensä nimi oli Kaamos. Näytelmässä Ämmi ja Äijä pohtivat kaamoksen olemusta ja merkitystä. He lähtivät yhdessä ensimmäistä kertaa oikein ihastelemalla ihastelemaan kaamosta sukkakahvipullon kera. Näytelmässä todettiin kahdeksan vuodenajan omista väreistä, jotka jäävät mieleen eikä niitä voi koskaan unohtaa. Totta! Revontulien loisteeseen oli hyvä lopettaa. Kippis valolle! Kippis pimeälle!

Kolmas harrastajateatteriporukka oli myöskin Kemijärveltä: Ryhmä Neitilä Oy. Heidän Huuto! - Huutava hiljaisuus -näytelmänsä oli käsikirjoittanut ja ohjannut Erja Kärkkäinen. Se oli parodia nyky-yhteiskunnasta ja täällä vallitsevista arvoista.  "Jo vääryys vallan saapi, se huutaa taivaaseen. Se turmaa ennustaapi, vie kansat kurjuuteen". Näytelmässä puhuttiin köyhälistöstä, raskaan työn raatajista, työväenluokan kuolemasta ja ahneudesta. Olisi aika pysähtyä miettimään suomalaisia perusarvoja.

Viimeisenä vuorossa olivat Ivaloiset Ministerivierailu-näytelmällään. Eläkkeelle jäänyt entinen ammattisotilas ei sopeudu vanhainkotiin, jossa hoitajia on liian vähän ja he nääntyvät työn paljouteen. Kyllästyttyään vanhainkodin sääntöihin sekä aprikoosikiisseliin, hän ottaa ministerin ja lääkärin panttivangikseen. Ajankohtaisia ajatuksia ja tunnelmia välittyi katsomoon naurun tyrskähdysten kera. Voiton tänä vuonna vei Rätvänät. Jokaisessa näytelmässä oli paljon ajankohtaisuutta. Yleisö piti näkemästään!

HT-kisa tunnelmin, Tutta







95 % draamaa, 5 % improvisaatiota

Martti Suosalon ja Mika Nuojuan Kiviä taskussa -esitykseen oli jo ennen festien alkua paljon kysyntää. Meilläkin oli suurta mielenkiintoa esitystä kohtaan, ja takahuoneessa jopa vähän vitsailtiin, että olivatko odotukset nousemassa liian suuriksi?

Samuel juontamassa.

Samuel juonsi Kiviä taskussa -esityksen lavalle. Marie Jonesin Irlantiin sijoittuvan teoksen suomalaisversio istui Levitorioon kuin nakutettu. Asiaa varmasti auttoi sekin, että Martti Suosalo ja Mika Nuojua ovat esittäneet Kiviä taskussa jo 13 vuoden ajan. Tänään nähtiin järjestyksessä 601. esitys.
Näytelmä teki ennätyksen  kuluvan viikon torstaina Helsingin kaupunginteatterissa: se on pisimpään Suomessa esitetty näytelmä, joka on myynyt joka kerta loppuun. Loppuunmyyty se oli tänäänkin. Koko kuluva syksy Helsingissä on loppuunmyyty. Näyttelijät pohtivat ennen esitystä, että kuinka moni tänään Levi Summitin katsomossa on paikallisia ja kuinka moni on Helsingistä asti tullut katsomaan, kun siellä ei tahdo lippuja saada millään. Heti huomenna esityksen voi kokea Kemissä. Suosalo ja Nuojua kertoivatkin kiertävänsä mielellään esityksen kanssa.

Molemmat ovat freelancereita työssään ja kehittävät mielellään itselleen uusia proggiksia. Aiheet niihin valitaan yleismaailmallisesti, koska ajankohtaiset aiheet eivät enää ole ajankohtaisia vuoden päästä.
Esitys tuntui sopivan nykyhetkeen ja tunnelma salissa oli rento. Nauramiselta ei voinut välttyä ja yleisökin pääsi osallistumaan esitykseen. Olimme äimän käkenä kuinka erilaisilla puhetyyleillä, äänenpainoilla ja kehon asennoilla pystyy muuntautumaan mitä erilaisimpiin rooleihin!
Mika Nuojua ja Martti Suosalo.

Markkinointitiimillä oli mahdollisuus haastatella näyttelijöitä. Suosalo oli aiemmin kuullut Staalon teatterifesteistä, mutta on tänä vuonna ensimmäistä kertaa esiintymässä festeillä. Hän on esiintynyt muutaman kerran aiemminkin Summitin lavalla mm. Luolamies-monologillaan. Nuojua oli ensimmäistä kertaa esiintymässä Levillä ja siten myös hän teki Staalon teatterifesti -depyyttinsä. Fiilikset ennen esiintymistä olivat hyvät.
Hetki ennen esitystä

Näyttelijät eivät ole kyllästyneet esitykseen, sillä esitys perustuu mielikuvitukseen ja leikkiin. Esitykset ovat myös erilaisia toisistaan, koska parissa kohtaa pääsee soveltamaan. 95% on draamaa, mutta viimeiset 5% on puhdasta improvisaatiota. Aktiivisuus on näyttelijäntyössä tärkeää ja luovuus on suositeltavaa. Suosalo ja Nuojua saavat inspiraatiota elämän tarkkailemisesta eri näkövinkkeleistä.

Mika Nuojualla seuraavat produktiot ovat Oulun kaupunginteatterissa. Martti Suosalon taitavaa näyttelijän työtä voimme seurata televisiosta ensi helmikuussa eetteriin tulevassa Tappajan näköinen mies -sarjassa. Kiviä taskussa-näytelmä jatkaa voittokulkuaan vielä ainakin seuraavat kaksi vuotta, joista heillä on sopimus Helsingin kaupunginteatterin kanssa.


Esitys täytti varmasti kaikkien odotukset ja enemmänkin. Toivottavasti näemme Martti Suosalon ja Mika Nuojuan Levillä uudestaan!

Festiterveisin,
Asta, Tutta ja Samuel


Keltainen pallo hurmasi ja herätti ajatuksia

Kittilän nuorisoteatteri Kitinä esiintyi Levi Summitissa lauantaina. Esityksenä heillä oli Keltainen pallo eli suomalainen yksinäisyys. Ohjaajana ja dramatisoijana toimii Tiina Puljujärvi. Esityksen juontajana oli markkinointitiimimme Samuel.

Mielestämme esitys oli hurmaava ja nuorisolle sekä nuorisoteatterille hyvin sopiva. Mahtavasti vedetty! :) Naurua riitti yleisössä koko esityksen läpi, mutta samoin myös vakavia hiljaisia hetkiä. Esitys käsitteli erilaisia ihmisten rooleja kuten rehellinen työmies, yksinhuoltajaäiti, Lapin tyttö, katkera vanhus ja pissis. Esityksen jälkeen jäi tunne siitä kuinka on tärkeää olla oma itsensä rohkeasti, eikä käyttäytyä jonkin roolin mukaan tai niin kuin sinun oletetaan käyttäytyvän. Esitys oli siis mielestämme hyvinkin ajatuksia herättävä.


Saimme haastatella Tiina Puljujärveä ennen esitystä ja hän kertoi kuinka tärkeää ryhmän sisäinen luottamus on jännityksen vähentämiseksi ja muutenkin sujuvan esiintymisen varmistamiseksi vaikka heillä ilmapiiri ennen esitystä olikin rento kuten yleensä. Puljujärveä inspiroi innostuneet ja uskaliaat teatterin tekijät. Teatterin tarkoitus harrastuksena on hänen mielestään, olla vapauttavaa ja rentoa, jossa ei tarvitse olla kunnolla kuten esimerkiksi koulussa. Hänestä myös improvisaation taito on tärkeä taito, sillä tarkkoja vuorosanoja heillä ei esityksissä ole.


Kitinällä on myös tulevaisuuden suunnitelmia, jotka lähtevät käyntiin jo melkein heti Staalon teatterifestien jälkeen. Tietoa näistä suunnitelmista julkaistaan varmasti myöhemmin.


Mukavia festejä kaikille toivottaen,
Janita, Asta, Samuel ja Tutta

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa

Pimenevässä Levin yössä suuntasimme kohti festiperjantain viimeisiä esitystä, Stand Up Show'ta à la Anitta Ahonen, Pete Kosonen ja Päivi Kuuva. Ihkun alakerta täyttyi hyvää vauhtia katsojista eikä mikään penkki jäänyt tyhjäksi.

Pete Kosonen esiintyi ensimmäisenä.

Juttuaiheita oli muun muassa Alanyasta, muodista, sukupuolirooleista ja terveydestä. Päivi ihmetteli myös, miksi Staalonin teatterifestien nimi on Staalon teatterifestit. Täällä kun on niin leppoinen ja positiivinen tunnelma. Staalon kaltaisia haltiaolentoja ei Ihkun alakerrasta tavattu perjantai-iltana. Ehkäpä tässä on kyse kittiläläisestä huumorista?
Staalo (taalo, staalu saam. stállu) on perimätiedon mukaan muinainen haltiaolento - ihmisenkaltainen, kookas ja väkevä, mutta vähän tyhmä ja ihmisille vihamielinen. Staalot asuivat metsässä perheineen, ja saattoivat välillä ryöstää ihmistytön vaimokseen. Staalon sai surmatuksi hopeanuolella tai oveluudella.
Päivi Kuuva huvitti yleisöä.
Markkinointitiimillä oli mahdollista jututtaa Anitta Ahosta, eli Iso A:ta. Iso A yhdistelee jutuissaan feel good -huumoria ja itselleen läheisiä juttuja. Ajankohtaisia asioita Iso A haluaa myös tuoda esille. Tarkkaavaisimmat varmaan huomasivatkin eilisessä esityksessä myös näihin viimepäivinä puhuttaviin asioihin liittyviä heittoja?

Illan kruunasi Iso A eli Anitta Ahonen.
Pyysimme Iso A:lta vinkkejä esiintymiseen. Iso A suositteli meditatiivista kävelyä, biisilistan tekemistä ja muiden esiintyjien seuraamista. Kiitos vinkeistä, Iso A!

Festiterveisin,
Asta ja Tutta



perjantai 11. syyskuuta 2015

Nuorta osaamista ja Lapin mytologiaa

Festiperjantai lähti käyntiin Kino Ylärissä, Kittilässä Teatteri Tuikkeen ilmaisukoulun Soihtu-ryhmän Kaarna esityksellä. Vaikuttava ja ajatuksia herättävä näytelmä vei katsojat aikamatkalle 80-90-lukujen taitteeseen. Teinien elämä iloineen ja suruineen tuotiin vahvasti esille lupaavien nuorten näyttelijöiden toimesta. Teini-iän jokainen kokee omalla tavallaan, toiset vähän rankemmin kuin toiset. Näytelmässä nuoret koettelevat rajojaan ja tarinassa pohdintaa aiheuttaa nuoren 15-vuotiaan tytön suhde 40-vuotiaaseen mieheen. Nuoren sielu ei pysty käsittelemään kokemaansa ja elämän rankkuus tulee esille pahana olona ja itsensä satuttamisena.
Nuorten teatterilaisten esitys on taidokas ja humoristissävytteinen rankasta aiheestaan huolimatta.



Nuoria näyttelijöitä oli mukana myös Hullu Poro Areenalla nähdyssä Päiviön painajaisessa. Kyseessä oli helmikuussa 2015 ensi-iltansa saanut kittiläläisen Harrastajateatteri Staalon esitys. Näyttelijöitä oli parisen kymmentä ja nuoria tästä porukasta oli ilahduttavan monta. Lapin mytologiasta vaikutteensa saanut näytelmä oli tunnelmaltaan hyvin vahva. Elävä musiikki toi jännittäviä sävyjä näytelmään. Mukana jälleen torstain avajaisten tavoin oli "extra-soittajina" taitavat Tuubakimalaisen miehet.

Milla Ylitalo esiintyi muiden teatteriryhmä Räväköiden nuorten kanssa Päiviön painajaisessa. Hänen tunnelmansa esityksen jälkeen olivat hyvät. Milla kehui hyvää ryhmähenkeä sekä mahtavia ohjaajia Pirjo Junttila-Vitikkaa sekä Tiina Puljujärveä. Hänen mukaansa porukkaan uutena tulleet on otettu avosylin vastaan ja näyttelijäporukka on kuin perhettä toisilleen.

Keväällä esityksiä oli ensi-illan jälkeen ja muutama viikko sitten Loma-Paksun tapahtumassa ennen tämän iltaista Festi-esitystä. Lisää esityksiä saattaa olla tulossa, siitä Milla ei ollut aivan varma. Kesän esitystauko ei haitannut - vaan kaikki muistivat vielä repliikkinsä.

Milla itse kokee, että näytelmä tuo esille lappilaisuutta. Näytelmän loppu on jätetty avoimeksi, jotta katsojan omalle kuvittelulle jää tilaa. Ohjaajat ovat suunnitelleet esityksen tarkoin, mutta silti on vähän nuoret itsekin voineet vaikuttaa esiintymiseen. Kysyttäessä, onko näytteleminen muutakin kuin harrastus, Milla vastaa, että on se, paljonkin enemmän. Mutta silti ainoa uravalinta vaihtoehto se ei Millalle ole - taitavalla tytöllä on useita muitakin vaihtoehtoja.

festiterveisin, Tutta

Naurua ja lämmintä tunnelmaa lavarunouskilpailussa

Perjantain toisena esityksenä oli Poetry Slam-lavarunouskilpailu. Kilpailijoina olivat Pieta Virta, Toivo Kelloniemi, Eeva Pöyliö, Teija Kunnari ja Vappu Tyvi. Kilpailun lopussa esiintyi viime vuoden voittaja Arja Skog. Tuomareina toimivat Tiinaliisa Multamäki, Matti Saartamo ja Anne Niskala. Voittaja selviää huomenna Levi Summitissa Harrastajateatterikilpailun jälkeen.
Juontaja Marjo Vaarala avaa kilpailun.
Tunnelma kilpailutilassa oli lämmin, rento ja kaikinpuolin mukava. Esitykset olivat jokainen hyvinkin erilaisia ja mielestämme kilpailijan luonteeseen ja olemukseen sopivia. Kaikissa esityksissä oli yhteneväisyytenä kuitenkin niiden mukaansatempaavuus ja joku voimakas tunnetila. Osa esityksestä oli hauskoja ja osa haikean surullisia.

Tuomaristo antoi kommentit jokaisen esityksen jälkeen.
Jäimme miettimään kuinka haastavaa runonlausunta varmasti ainakin alussa on sillä itse runojen ulkoamuistamisen lisäksi on osattava myös ilmaista omia tunteitaan. Tämän takia halusimme ja saimmekin haastatella vasta-aloittanutta runonlausujaa Pieta Virtaa. Suuri kiitos siitä! :)

Pieta Virta esiintyi ensimmäisenä.
Pieta Virta on 21-vuotias teatterin, musiikin ja tanssin harrastaja. Lavarunouskilpailu oli Pietalle uusi haaste ja kokemus. Esityksen jälkeen hänellä oli positiivinen olo vaikka uusi kokemus hieman jännitti. Hän on yleensä kilpailuhenkinen, mutta kilpailuun osallistuminen oli hänelle lähinnä uusien kokemuksien hankkimista. Pieta oli myös ensimmäistä kertaa Levillä. Levistä hänelle tuli ensimmäisenä mieleen laskettelu, luonto ja "Lapin taika".

Kaikki kilpailijat tulivat lavalle esitysten jälkeen.
Viime vuoden voittaja Arja Skog halaamassa Marjo Vaaralaa.

Jäämme jännittämään voittajaa!

Mukavia festejä kaikille toivottaen,
Janita ja Asta

torstai 10. syyskuuta 2015

”Tunturille jään” - musiikin ja taiteen lumoa Särestössä

Taideseura Staalo järjesti tunnelmalliset avajaiset Särestössä. Anne Koskamon ”Kittilän murthella” pitämä opastuskierros museon juhlanäyttelyssä loi pohjaa ihailla luonnon omaa ”Ruska-taidenäyttelyä” Ateljeen ikkunoista.
Festiläinen Hanna

Lipunmyynti Festien tapaan

Ihana syysilma helli avajaisyleisöä

Vanhan Särestön kellokokoelmaa

Kierroksen jälkeen yleisölle tarjottiin kakkukahvit taidemuseon taianomaisessa pihapiirissä. Matkalla kohti Ateljeeta sai ihailla Raisa Raekallion sekä Misha del Valin yhteistä maalaamista. Liisa Palosaari istuskeli Ateljeen edessä ja maalaili käsitekniikalla omaa tauluaan.

Musiikin ja runojen vuoropuhelua yleisö kuunteli haltioituneena. Elina Alatörmäsen ja Marika Salmisen äänet soivat kauniisti yhdessä ja erikseen. Illan esitykset pohjautuivat Staalon harrastelija-säveltäjien laulukirjoihin Laulu Siula I ja Laulu Siula II. Laulut oli sovitettu uudelleen ja ohjelmistossa oli mm. lauluja keskiyön auringosta, Ounasjoesta, pohjoisesta tuulesta ja tuntureista.

Yllätyskin koettiin: musisoimassa olivat mukana Tuubakimalaiset eli Harri Lidsle (tuuba), Miikka Kallio (piano) ja Mikael Saari (kitara). He tulevat esiintymään Festeillä vielä sunnuntaina Kittilän koulukeskuksessa koko perheen esityksessä yhdessä Kari ”Snuupi” Sunnelan sekä nuorten sirkuslaisten kanssa. Vink vink, jos ja kun ihastuit heidän taiturointiinsa!

Esityksen täydensi Anja Sirkan ja Pirkko Palosaaren eläytyvä runonlausunta. Tekstien innoittajana oli Lapin luonto.

Raisa Raekallio ja Misha del Val

Reijo Raekallio maalasi akvarelleja musiikin ja runojen inspiroimana. Yleisö pääsi seuraamaan alusta asti taulujen valmistumista. Sitä työntekoa olisi voinut katsella vaikka kuinka pitkään. Ihailtavaa oli seurata todellisen ammattilaisen siveltimen vetoja – vaivattoman ja helponnäköistä. Taulujen aiheena olivat mm. kuukkelit sekä tunturimaisema.

Tämän paremmin eivät kahdeksannet Festit olisi voineet alkaa!

festiterveisin, Tutta

MTI mukana Staalon teatterifesteillä

Tänäkin vuonna Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) on mukana toteuttamassa Staalon teatterifestejä. Instituuttiin kuuluu Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin matkailuopisto. Markkinointitiimin jatkona meitä on näistä kaikista kouluista. Mukana meitä on Asta, Janita ja Samuel. Tehtävinämme ovat tämän blogin lisäksi Instagramin ja Twitterin päivittäminen. Facebookista vastaa Tutta.

Vasemmalta oikealle: Samuel, Janita ja Asta
Asta:
"Opiskelen neljättä vuotta matkailututkimusta Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Opiskelen sivuaineena markkinointia, joten tämä kokemus on täydellinen lisä omaan tutkintooni. Saapuessamme eilen en voinut irroittaa katsettani kauniista ruskasta! Odotan mielenkiinnolla esityksiä, haluan ihastella huikeita maisemia ja syödä paikallista ruokaa."

Janita:
"Olen restonomi-opiskelija Lapin ammattikorkeakoulusta Rovaniemeltä. Lähdin mukaan Staalon teatterifesteille saadakseni uusia ja erilaisia kokemuksia sekä vaihtelua perinteiseen kouluarkeen. Odotan eniten mahtavia esityksiä ja porukalla tekemisen meininkiä. Uskon, että tapahtumasta tulee huikea ja kaikin puolin onnistunut koko festiporukan tsempin ansiosta."

Samuel:
"Opiskelen nyt toista vuotta matkailupalvelujen tuottajaksi Lapin matkailuopistossa, Kittilässä. Hain mukaan Teatterifestivaaleille, koska se vaikutti ainutlaatuiselta tilaisuudelta. Suostuin myös juontajaksi, ilmeisesti tilapäisessä mielenhäiriössä. Se on hyvä uutinen lukijoille, sillä sekavaa tekstiäni tulee olemaan vähemmän, mutta huonompi uutinen sitten katsojille. Odotan tulevaa pelonsekaisella kauhulla."

Leville saapumisemme jälkeen meitä on perehdytetty urakalla tulevaan koitokseen. Tapahtuma käynnistyy täysillä huomenna tämän iltaisten avajaisten siivittämänä. Odotamme tapahtumapäiviä innolla, mutta myönnettäköön, että myös hieman jännittäen. Olemme kuitenkin kuulleet perehdytyksemme aikana useaan otteeseen, että pieni jännitys on vain hyvästä. Rohkeasti kohti uusia haasteita!

Mukavia festejä kaikille toivottaen,
Asta, Janita ja Samuel

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Esiripun takana tapahtuu


Ihana Festifiilis on hypännyt olkapäille jo päiviä sitten. Nyt tehdään asioita käytännössä ja se tarkoittaa, että  kaikkea mahdollista. Esityskuvaukset jaettavaksi katsojille on tehty. Opaskansio Infopisteeseen on päivitetty. Lavasteita keräillään esitysten vaatimusten mukaan. Tavaran keräämiseen ja kuljettamiseen tarvittava kalusto on hankittu. Festipaidat staffille on jaettu.  Opiskelijat ovat saapuneet ja perehdytetty työtehtäviinsä. Opastusliput ja -laput on tulostettu. Ja paljon muuta. Tässä kirjoittelen blogia vielä iltapuhteekseni ja tuskin maltan odottaa huomista, kun Särestössä avataan Festit käyntiin mallikkaasti musiikin, runojen ja kuvataiteen keinoin. Reidar Särestöniemen syntymästä tulee kuluneeksi 90 vuotta, Taideseura Staalo täyttää 45 vuotta sekä Särestöniemi-museo täyttää 30 vuotta. Tätä kaikkea juhlitaan kakkukahvien merkeissä.

Suosittuihin esityksiin Kiviä taskussa sekä Kilon paloina liput ovat miltei loppuunmyydyt. Mahtavaa! Ihanaa, että ihmiset tulevat katsomaan maan kärkiosaamista. Mutta mahtavaa, että kiinnostusta riittää myös Harrastajateatteriesityksiin sekä Poetry Slam lavarunolausuntakilpailuun sekä paikallisiin teatterielämyksiin.

Tänään oli parasta se, että kaikki opiskelijat, jotka osallistuvat tärkeällä panoksella Festien järjestämiseen, ovat saapuneet Kittilään. Oli ilo nähdä heitä kaikkia ja nyt on hyvä pöhinä. Näistä tulee niin hyvät Festit että! Nähdään!
 

T.Tutta

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

"Kyse on itsensä hyväksymisestä sellaisena kuin on ja uskalluksesta olla onnellinen!"


Sanna Saarijärvi odottaa esiintymistään Staalon teatterifesteillä. Kittilä ja Levi ovat hänelle rakkaita ja tuttuja paikkoja ja monia muistoja tulvii mieleen luonnosta ja maisemista lasketellen ja hiihdellen. Minulla oli ilo haastatella häntä ja kuulla fiiliksiä Kilon paloina -esityksestä yleensä sekä hänen kuulumisiaan muutenkin.

 Sanna on ollut näyttelijäkiinnityksellä Helsingin Kaupunginteatterissa vuodesta 1993.  Hän jäi virkavapaalle loppuvuodesta 2013, mikä antoi mahdollisuuden perheelle viettää pidemmän aikaa Yhdysvalloissa. Tytär Fanny aloitti koulutiensä, mikä oli isoin syy virkavapauden hakemiselle. Näihin aikoihin Anu Hälvä Sallinen, Sannan ystävä, otti yhteyttä Anne Saastamoisen käsikirjoittaman monologin ”Kilon paloina” innoittamana ja ehdotti yhteistyötä. Ensin Sanna epäröi hieman, sillä yksin lavalla oleminen kauhistutti. Mutta uskallus mennä omalle epämukavuusalueelle päihitti pelon ja Sanna ihastui hauskaan ja koskettavaan tarinaan. Myös nopea samaistuminen roolihenkilö Tiinaan auttoi. Yhdessä Anun kanssa he dramatisoivat tekstiä Sannalle sopivaksi ja monologin kaikki laulut menivät vaihtoon. Kitaristiksi pyydettiin Altti Uhlenius, jonka kanssa Sanna on tehnyt aiemminkin laulukeikkaa. Tässä näytelmässä lauluilla ja ylipäänsä musiikilla on iso osuus.

Kilon paloina ensi-ilta oli viime vuonna ja Sanna on kiertänyt monologin kanssa mm. Hämeenlinnan teatterissa, Teatteri Vantaassa, Kerava-salissa sekä Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Menneenä kesänä Sanna näytteli Pirunpellon Piikua Riihivuori Areenalla ja siellä estradille pääsi myös ”Kilon paloina”.

Elämänmakuinen tarina aivan tavallisesta Tiinasta ulkonäköpaineineen ja ikuisine laihdutuksineen on hurmannut kaiken ikäiset ja kokoiset naiset ja miehetkin. Niinpä Sanna on jatkanut virkavapauttaan ja Anne Saastamoiselta on tilattu uusi näytelmä näyttelijäystävänsä Miia Nuutilan kanssa. Muusikkona mukana jatkaa Altti ja uutuuskomedian harjoitukset ovat jo alkaneet. Ystävyydestä, naiseudesta ja elämästä kertovan ”Hyvässä nousussa” –esityksen ensi-ilta on pikkujoulukaudella.

Sanna on viimeksi näytellyt Levillä kymmenisen vuotta sitten Marian kappelissa joulunäytelmässä Marian roolia. Joosefina oli muuten eräs Eicca Toppinen, joka sellolla säesti Heinillä härkien kaukalon Sannan laulaessa. Olisinpa ollut siellä!

Lopuksi vielä Sannan terveiset festiyleisölle: ”Toivottavasti yleisö nauttii teatterifestivaalin hienosta tarjonnasta! Kiviä taskussa on huikea näytelmä, olen nähnyt sen kahdesti, mutta uskon yleisön myös nauttivan Kilon paloina näytelmästä joten tulkaahan porukalla katsomaan!!”

Minä uskon myös, että yleisö pitää ”Kilon paloina”-näytelmästä ja sen ihanasta esittäjästä. Sanna, sydämellisesti tervetuloa Staalon teatterifesteille!

terveisin, Tutta